Numero
äänestä numerolla
45

Aki Linden

Sote

terveydenhoitaja mittaa verenpainetta

Terveyskeskus hajoaa sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksen yksityiskohtia ei monikaan riittävästi tunne. Keskustelua käydään ”puolesta ja vastaan” kovin yleisellä tasolla. Monet lupaukset ovat hyvin toiveikkaita. Ne eivät perustu mihinkään konkreettisiin tosiasioihin. Valotan asiaa hieman terveyskeskusten näkökulmasta. Sote-uudistuksen yksi tavoite on ollut perusterveydenhuollon eli nykyisen terveyskeskustoiminnan vahvistaminen. Miten tämä toteutuu?

Sote-uudistuksessa kaksi aivan eri asiaa on kytketty yhteen: hallinnollinen uudistus, jossa kunnilta ja kuntayhtymiltä siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät maakunnille, ja toisena asiana palvelujen laaja siirto lain määräyksellä markkinoille yksityisten tuottamiksi. Tuo hallinnon uudistuskin on valtava asia; siinä yli 200 000 työntekijää saa uuden työnantajan, mutta vielä merkittävämpi on tuo sote-uudistuksen ”markkinamalli”.

Terveyskeskus, joka luotiin Kansanterveyslain myötä vuonna 1972, on monen palvelun ”tavaratalo”.

Kaikkiaan eri palveluja on 32; tarkemmalla luokituksella enemmänkin. Tunnetuimmat ovat lastenneuvola, äitiysneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, hammashuolto, vuodeosasto, lääkärin vastaanotto, fysioterapia, apuvälinelainaamo, papa-seulonnat, rintasyöpäseulonnat jne. Nämä ovat kaikki terveyskeskuksen tehtäviä.

Lue lisää: Sote kaatui, mitä tilalle?

Sote-uudistuksen ”markkinamallissa” lääkärin vastaanotto siirtyy ns. sotekeskuksiin, joita voivat ylläpitää sekä julkinen valta (maakunta) että yksityiset tuottajat. Aikuisten hammashuolto siirtyy erillisille hammashuollon yksiköille. Alle 18-vuotiaiden hammashuolto jää maakunnalle. Kotisairaanhoito menee kokonaan yrityksille, koska sitä saa vain maakunnan antamalla ns. asiakassetelillä. Vuodeosasto jää maakunnalle. Neuvoloista voi maakunta päättää itse, siirtyvätkö ne yrityksille vai jäävätkö ne maakuntaan.

Kouluterveydenhuolto jää maakunnalle, koska ”se on tärkeä”. Eivätkö muut palvelut ole?

Sote-keskuksen laboratoriopalvelut menevät yrityksille kuten myös. Yritykset ovat nykyisin ketjuuntuneet suuriksi terveysfirmoiksi.

Soteuudistuksen alkuperäinen keskeinen tavoite oli helpottaa paljon hoitoa ja apua tarvitsevien ihmisten asiointia ja hoitoa. Näin ei tule tapahtumaan. ”

Yhden luukun” periaate ei todellakaan toteudu, vaan palvelut pirstoutuvat pahemmin kuin koskaan.

Rahaa ei ole tulossa lisää tähän järjestelmään, koska tarkoitus on säästää 3 miljardia euroa. Valtio hoitaa tämän siten, että se antaa maakunnille nykyistä niukemman rahoituksen. Yritysten mukaan tulo julkiseen rahoitukseen ei siten tuo palveluja lisää, vaan nykyiset julkiset palvelut jaetaan yritysten ja maakunnan kesken. Tämä on aivan erilainen malli kuin ns. ostopalvelu, jossa kunta ostaa yksityiseltä palvelut ja väestö saa ne samalla tavalla kuin nykyiset julkiset palvelut.

Edellä kertomastani syystä en kannata eduskunnalle esitettyä sote-uudistuksen lähes 4000 sivun lakipaketin hyväksymistä.

Haitalliset asiat ovat suuremmat kuin myönteiset asiat. Jälkimmäisiin luen kuntien tehtävien siirron vahvemmille organisaatioille. Se on nyt kuitenkin pilattu liian pitkälle menevällä ”markkinamallilla”, jota hallituspuolueet itsekin ovat jo alkaneet arvostella.

Lue lisää:

Hammashuolto vaikeuksissa sotessa

Sote-uudistus ja valinnanvapauden kuoppa

Perustulakivaliokunnan lausunto sote-uudistuksesta

Aki Linden, erikoislääkäri, VTM

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja 2001-2010

Mielipide julkaistu Salon Seudun Sanomissa 7.2.2019