Numero
äänestä numerolla
45

Aki Linden

Sote

aki linden ehdolla eduskuntaan vaaleissa 2019

Jos sote kaatuu niin mitä tilalle? – SDP:n malli

Jos SOTE tänään (tai ensi viikolla) kaatuu niin tullaan kysymään ”Mikä on SDP:n sote-malli”? Se on luettavissa puolueen asiakirjoista, mutta kerron sen kansanomaisesti tässä.

Vaikka maamme terveydenhuolto ja erityisesti sairaalat saavat toistuvasti hyvät arviot kansainvälisissä vertailuissa, on syytä muistaa, että monia epäkohtia edelleen on, ja ne on syytä hallitusti korjata. Erikoissairaanhoidossa on menty parempaan suuntaan koko ajan. Suurimmat epäkohdat liittyvät perusterveydenhuoltoon ja siellä erityisesti lääkärille pääsyyn. Toinen samanlainen pullonkaula on hammaslääkärille pääsy. Terveyskeskuksen muut 30 palvelua ovat vähintään tyydyttävässä, pääosin hyvässä, osin jopa erinomaisessa kunnossa, kuten esimerkiksi neuvolat.

Hyvä johtaminen ja hyvät toimintamallit ovat avainasemassa, mutta hoitoon pääsyn parantamiseksi tarvitaan myös lisää resursseja.

Vuodesta 2000 vuoteen 2016 kasvoivat sairaaloiden budjetit 50%, työterveyshuolto 70%, yksityisen terveydenhuollon lääkäripalvelut 50% ja samalla jaksolla alenivat terveyskeskusten lääkärivastaanottojen kulut kaksi prosenttia! Aivan kestämätön tilanne, joka näkyy jonoina ja ”ei oon” myymisenä eri puolilla Suomea. Terveyskeskuksiin tarvitaan HETI 1000 lääkäriä ja 1000 sairaanhoitajaa lisää. Tämä on kunnista kiinni. Tarvittaessa annetaan kohdennettua valtion rahoitusta, kuten Sipilän hallitus on antanut yksityisille (!) tuottajille valinnanvapauskokeiluissa.

Tämän lisäyksen kustannukset ovat 200 miljoonaa euroa vuodessa, joka on yksi prosentti kuntien sote-palveluiden kuluista.

Kolmen miljoonan vastanottokäynnin lisäys tuottaa tuloina (terveyskeskusmaksut) 60 miljoonaa euroa, joten ei tarvita edes tuota 200 miljoonaa. Jos vastaanotot ovat maksuttomia, se tietysti tarvitaan.

Haammaslääkäritoiminnassa on Sipilän hallitus leikannut yksityisen hammashuollon sairausvakuutuskorvauksia 120 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon, jolloin kansalaisten oma maksuosuus on kasvanut vastaavasti. Tämä summa tulisi palauttaa, mutta kohdentaa se terveyskeskusten hammashoitoon.

Vanhustenhuollossa tarvitaan sekä laitoshoitoa että kotihoitoon merkittävät resurssilisäykset. Arvio on 300 miljoonaa euroa,

Edellä olevat ovat välittömiä korjauksia nykyjärjestelmässä.

Järjestelmän muutos tulee valmisteilla huolella, hyödyntäen jo tehty työ.

Sen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

1) Jonojen lyhentäminen, palveluiden korkea laatu ja vaikuttavuus, potilaiden ja asiakkaiden turvallisuus.

2) Alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo, ja taloudellinen kestävyys. Tämä merkitsee nykyisiä kuntia leveämpiä hartioita, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä kunnilta alueelliselle tasolle, kuten on jo tapahtunut kahdeksalla alueella Suomessa. Tällaisesta muutoksesta olivat kaikki eduskuntapuolueet yksimielisiä vuosina 2014 ja 2015.

3) Palveluiden parempi yhteensovittaminen eli integraatio. Tämä koskee erityisesti paljon palveluna tarvitsevia.

Keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat:

1) Sosiaali- ja terveysalueet, joille nykyiset kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelut siirretään.

2) Voimakas panostus ennaltaehkäisyyn, perusterveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon, lastensuojeluun ja vammaisten palveluihin.

3) Rahoitus valtiolta.

4) Itsehallinto, alueet päättävät itsenäisesti kansallisen raamin ja kansallisten linjausten puitteissa.

5) Yksityiset palvelut täydentävät julkisia palveluita, mutta painopiste on julkisten palveluiden laajentamisessa ja kehittämisessä. Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat toimivia ja niiden käytöstä päättää sote-alue.

Tutustu myös:

Taustaa valinnanvapaudesta

Terveyskeskus hajoaa sote-uudistuksessa (jaettu Facebookiin lähes 3 000 kertaa)

Valtiovarainvaliokunnalle antamani lausunto: sote-uudistus ja valinnanvapauslaki