Aki Linden

Sote

Hammashuolto vaikeuksissa sotessa

Monelle suomalaiselle tärkeä ja aivan kirjaimellisesti kipeä asia on hammashoito. Aikaisempina vuosikymmeninä saavutettiin maassamme suuria edistysaskeleita lasten ja nuorten ehkäisevässä hammashuollossa. Tämän seurauksena suomalaisten suiden terveys on nyt parempi kuin aikaisemmin. Tilanne on kuitenkin jo alkanut hitaasti huonontua. Myös eri väestöryhmien välillä on suuria eroja. Hammashuolto on vailla mitään järkeviä perusteita ollut erillään muusta terveydenhuollosta. Suun terveydellä on suuri vaikutus ihmisen yleiseen terveydentilaan.

Tällä hetkellä terveyskeskusten hammashuolto kattaa noin puolet kaikista palveluiden käyttäjistä. Jonot ovat usein pitkiä, koska palveluiden kysyntä ylittää kuntien tarjoamien palveluiden määrän. Yhteiskunta maksaa noin 2/3 hoidon kuluista ja asiakas maksaa noin 1/3. Rahassa kyse on yhteensä n. 500 miljoonasta eurosta, josta asiakas maksaa 160 miljoonaa euroa. Maksut ovat julkisessakin hammashuollossa usein tuntuvia. Yksityinen hammashuolto kattaa toisen puolen väestöstä. Moni on tottunut käymään tutulla yksityisellä hammaslääkärillään kun julkisten palvelujen saatavuus on ollut riittämätöntä. Myös tämä kokonaisuus on noin 500 miljoonan euron suuruinen. Vielä muutama vuosi sitten sairausvakuutus korvasi tästä 120 miljoonaa euroa, mutta hallituksen tekemien leikkauspäätösten jälkeen se korvaa enää 50 miljoonaa euroa, siis noin 10 %.

Sote-uudistuksessa on puhuttu valinnanvapaudesta.

Miten hammashuollossa toteutetaan valinnanvapaus, jossa asiakas pääsisi joko julkiselle tai yksityiselle hammaslääkärille saman suuruisella maksulla? Lyhyt vastaus kuuluu: ei mitenkään.

Tämän tilanteen johdosta yksityisen terveydenhuollon etujärjestö antoi 16.11.2017 kipakan julkilausuman, jonka otsikko oli ”Suun terveydenhuollossa tapahtumassa kansallinen itsepetos.” Edellä kertomistani luvuista jokainen havaitsee, että yhdenvertaisuus edellyttäisi vähintään 300 miljoonaa euroa lisää julkista rahoitusta, jotta yksityisen hammashuollon asiakasmaksut saataisiin saman suuruisiksi kuin julkisella puolella. Tällaista rahaa ei ole osoitettavissa sote-uudistuksessa, koska koko uudistuksen tarkoitus on säästää. Tätä tarkoitti tuo ”itsepetos”.

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee kuitenkin valinnanvapautta hammashuoltoon – ilman lisärahoitusta. Se tapahtuisi siten, että

hammashuollon julkisesti rahoitettavat toimenpiteet määritellään erittäin tarkasti ns. käsikirjassa. Muun hoidon ja toimenpiteet maksaa asiakas itse. Tämä tarkoittaa, että nykyisen terveyskeskushammashoidon asiakasmaksut kasvavat.

Toisaalta vähäinen osa yksityisen puolen nyt antamista hoidosta tulisi asiakkaalle korvatuiksi. Kaikki ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista. Edellä sanotusta seuraa, että nykyiset terveyskeskuksen hammaslääkärit (tulevaisuudessa maakunnan) joutuvat myös yhtiöittämään toimintansa. Muuten he eivät voisi suorittaa niitä toimenpiteitä, jotka potilas maksaa itse, eivätkä he olisi kilpailukykyisiä yksityisten hammaslääkäreiden kanssa. Käytännössä koko hammashoito muuttuu yritysmuotoiseksi.

Tutustu! Sote-uudistus selkokielellä

Perinteiset ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät kuitenkin häviävät ja koko ala ketjuuntuu. Tämä kehitys on jo meneillään. Se on yksityispuolella merkinnyt asiakashintojen selvää korotusta. Sotessa korvausjärjestelmä perustuu paljolti kansalaisten lukumäärään (”kapitaatio”) ja vain osin suoritettuihin hoitoihin. Pienyrittäjä ei voi ottaa riskiä kun korvausjärjestelmä on tällainen. Suuri firma kykenee helpommin hallitsemaan tällaisen riskin.

Alle 18-vuotiaat kuuluisivat kuitenkin maakunnan hoitovastuulle pois lukien ne 16- ja 17-vuotiaat, jotka eivät ole koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piirissä. Tämä on epäoikeudenmukaista.

Koko järjestelmästä on tulossa varsin sotkuinen ja byrokraattinen. Myöskään nykyinen kaksijakoinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Parasta olisi kehittää hammashuoltoa nykyisen terveyskeskusjärjestelmän pohjalta lisäämällä rahoitusta ja hammashuollon henkilöstöä. Se olisi myös edullisempaa kuin rahoittaa sairausvakuutuksen kautta yksityistä järjestelmää.

 

Aki Linden, erikoislääkäri, VTM

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja 2001-2010

Mielikirjoitus julkaistu Rannikkoseudun sanomissa 8.2.2019