KUKA OLEN

Kansanedustaja Aki Lindén.

Olen Aki Lindén. Asun Turussa, missä olen asunut vuosina 1953-58 ja vuodesta 1970. Se oli kotikuntani, jolle maksoin kunnallisveroni myös työskennellessäni Helsingissä vuosina 2010-2018.

Tunnen koko Varsinais-Suomen hyvin. Olen käynyt maakuntamme jokaisessa nykyisessä kunnassa ja myös jokaisessa niissä 58 kunnassa, joista maakuntamme muodostui, kun toimin tämän alueen lääninlääkärinä ja sairaanhoitopiirin johtajana vuosina 1995-2010.

Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi perheellistä aikuista lasta. Meillä on neljä ihanaa lastenlasta, joiden kanssa touhuaminen on elämäni laatuaikaa.

Olen koulutukseltani lääkäri ja valtiotieteen maisteri.

Pidin tavattomasti käytännön lääkärintyöstä, tein sitä ”vuorokaudet ympäriinsä” vuosikausien ajan ja osa-aikaisesti vielä 2000-luvulle saakka. Pääsiäisenä 1982 päivystin Turun terveyskeskuksessa viisi vuorokautta peräkkäin, kiirastorstaista maanantaihin. Pidin myös yksityisvastaanottoa Turussa ja Porissa. Tieni vei kuitenkin johtamistehtäviin. Ensin Porin terveyskeskuksen ylilääkäriksi, sitten lääninlääkäriksi ja kahden yliopistollisen sairaanhoitopiirin johtajaksi.

Vuodesta 2019 asti olen työskennellyt kansanedustajana ja vuonna 2022 myös perhe- ja peruspalveluministerinä. Lisäksi toimin Varsinais-Suomen aluevaltuuston puheenjohtajana ja Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä.

EDUSKUNTAVAALIT 2023

Tulin valituksi toiselle kansanedustajakaudelle kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Sain yhteensä 9272 ääntä Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Tällä vaalikaudella toimin valtiovarainvaliokunnan jäsenenä ja sen työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajana. Lisäksi olen tarkastusvaliokunnan jäsen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen.

Vaalitavoitteitani vaalikaudella 2023-27:

TERVEYSPALVELUIDEN PARANTAMINEN ON YKKÖSASIA

Suomen terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa on paljon hyvää, mutta myös ongelmia on. Perusterveydenhuolto ja ikäihmisten palvelut ovat jääneet kehityksestä jälkeen yli 20 vuoden ajan. 

Terveydenhuollossa ja ikäihmisten hoivassa koronapandemia oli kuin maanjäristys. Henkilöstö joutui venymään ja työuupumus lisääntyi. Työvoimavaje paheni. Palveluiden saatavuus heikentyi ja muiden sairauksien hoitovelka kasvoi.

Välttämätön sote-uudistus on nyt tehty. On palveluiden kehittämisen ja vahvistamisen aika. Vuosina 2023-27 tulee toteuttaa seuraavat uudistukset:

  1. Hoitotakuu – viikossa lääkärille – astuu voimaan 1.11.2024. Omalääkäri- ja omahoitajamalli toteutetaan. 
  2. Ikäihmisten hoivan ja kotihoidon ja vammaisten palveluiden resursseja lisätään.
  3. Omaishoidon korvauksia parannetaan ja omaishoitoa laajennetaan.
  4. Julkisen hammashuollon palveluja lisätään.
  5. Mielenterveyspalveluissa nopea hoitoon pääsy turvataan ”Terapiat etulinjaan”-mallilla.
  6. Lastensuojelulaki uudistetaan ja palveluita parannetaan.
  7. Huume- ja muu päihdepolitiikka uudistetaan.
  8. Sairaaloiden päivystysten kriisi laukaistaan ja hoitojonot poistetaan. 
  9. Henkilöstön koulutus, rektytointi, työolot ja johtaminen uudistetaan.
  10. Asiamaksuja ja lääkkeiden omavastuita pienennetään.

Edellä olevat uudistukset edellyttävät rahoituksen kahden prosentin reaalikasvua vuosittain. Se tarkoittaa n. 1,5 miljardia euroa neljässä vuodessa.

TOIMEENTULO TURVATAAN

Korkea työllisyysaste on parasta sosiaaliturvaa. Osaamisen kehittäminen ja innovaatioille suotuisa ympäristö ovat talouskasvun moottoreita. Sosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan kannustavaksi ja nykyistä yksinkertaisemmaksi. Tuloeroja kavennetaan. Pieniä eläkkeitä ja perusturvan etuuksia korotetaan. Riskien (mm. työttömyys, sairastuminen, huoltajan kuolema, energiakriisi, luonnonkatastrofit) varalle turvataan kaikille riittävä toimeentulo.

ULKOISTA JA SISÄISTÄ TURVALLISUUTTA PARANNETAAN

Kansainvälisen jännityksen lisääntyminen edellyttää maamme puolustuskyvyn kasvattamista ja aktiivista NATO-jäsenyyttä. Sisäisen turvallisuuden parantaminen edellyttää päättäväistä puuttumista rikoksiin ja samalla niiden taustalla olevien syiden poistamista eli ennaltaehkäisyä. Puolustusmenot, poliisin ja oikeuslaitoksen määrärahat ovat julkisia menoja.

TIEDE JA TIETO KEHITTÄMISEN PERUSTANA

Tieteellisen tutkimuksen resursseja ja edellytyksiä parannetaan. Tietoperusteinen päätöksenteko on yhteiskunnan kehittämisen edellytys. 

TALOUSPOLITIIKKA TUKEE KASVUA

Valtion on ollut välttämätöntä ottaa velkaa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen takia. Suomen velanotto on EU-maiden keskiarvoa alhaisempi. Korkojen nousu aiheuttaa nyt painetta valtion budjettiin. Velkaantumisen kasvu saadaan pysäytettyä kahdessa vaalikaudessa eli 2023-2031. Se edellyttää talouskasvua, joka lisää verotuloja, ja menojen kasvun sopeuttamista. Sopeuttaminen tulee tehdä tasa-arvoisesti erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kesken.


TYÖHISTORIA

Arvo/ammatti:

Erikoislääkäri, valtiotieteen maisteri

2019- kansanedustaja

2022 perhe- ja peruspalveluministeri

2010-2018 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtaja

2001-2010 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja

1995-2000 Länsi-Suomen lääninlääkäri

1987-1994 Porin terveyskeskuksen johtava ylilääkäri

1978-1987 terveyskeskuslääkäri Turussa

Tärkeimmät luottamustoimet:

2022- Varsinais-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja
1977-1998, 2021- Turun kaupunginvaltuutettu ja eri lautakuntien jäsen, varapuheenjohtaja tai puheenjohtaja