Olen päättänyt suhtautua uuden sosiaali- ja terveysministerin Wille Rydmanin ehdotuksiin ja linjavetoihin täysin asiapohjalta, en siis henkilön perusteella. Tulen hänen kanssaan henkilönä toimeen ihan hyvin.
Rydman on antanut Iltalehdelle haastattelun, jonka IL on otsikoinut ”Rohkea ehdotus sairaaloista”. Rydman ehdottaa, että sairaaloiden ei tarvitsisi olla ”samanlaisia” vaan ne voisivat olla palveluvalikoimiltaan erilaisia. Ne voisivat osittain erikoistua. Nykyinen tilanne on se, että sairaalat ovat jo keskenään hyvin erilaisia ja niiden välillä on pitkälle vietyä työnjakoa. Eikö Rydman tiennyt tätä? Kannattaisi ensi kerralla kysyä asiantuntijoilta kun antaa haastatteluja.
Suomessa oli 30 vuotta sitten 20 keskussairaalaa, joista viisi oli statukseltaan yliopistollisia sairaaloita. Aluesairaaloita oli 30 ja eräillä kaupungeilla oli omia kaupunginsairaaloita yhteensä n 10. Jo sitä aikaisemmin oli lakkautettu erilliset tuberkuloosisairaalat ja suuri määrä erillisiä psykiatrisia sairaaloita. Sairaaloiden muutos on ollut jatkuvaa. Sitä on ohjannut lääketieteen ja teknologian kehitys ja väestömuutos paljon enemmän kuin poliitikkojen päätökset. Entiset aluesairaalat on joko liitetty keskussairaalaan, tai ne jatkavat hyvinvointialueella tarkan työnjaon mukaisesti profiloituina yksikköinä tai ne ovat lähentyneet terveyskeskusta tarjoten niille avohoitona keskeisten erikoisalojen palveluja. Jotkut entiset aluesairaalat on kokonaan lopetettu. Eli työnjakoa on tehty rankalla kädellä. On syntynyt myös kokonaan uudentyyppisiä sairaaloita, ns fokussairaaloita, jotka keskittyvät yhteen potilasryhmään esimerkiksi tekonivelleikkauksiin tai sydän- tai syöpähoitoihin. Toisaalta aikanaan tunnetuin erikoistunut sairaala Heinolan reumasairaala on lakkautettu. Siihen vaikutti nimenomaan lääketieteen kehitys. Keskussairaaloiden muutos on ollut valtaisa. Niissä hoidetaan nyt avohoitona sellaisia potilaita, jotka aikanaan tarvitsivat useiden vuorokausien hoitojakson ja toisaalta nyt hoidetaan sairaaloiden vuodeosastoilla sellaisia potilaita, joita ei aikanaan voitu hoitaa tuloksellisesti ollenkaan.
Sairaaloiden nimi ei kerro paljonkaan niiden sisällöstä. Esim HUS/HYKS on monen erillisen erikoistuneen sairaalan verkosto: naistensairaala, lastensairaala, silmäsairaala, ihosairaala jne. Sairaaloiden volyymit ovat hyvin erilaiset: HUS on yksin 1/3 koko maamme erikoissairaanhoidosta, neljä muuta yliopistosairaalaa 1/3 ja muut 13 ( huom ei enää 15) keskussairaalaa yhteensä 1/3. Niidenkin keskinäiset voiyymierot ovat 3-kertaiset. Suurimmat tässä ryhmässä ovat Satakunta, Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.
Päivystys 24/7 on myös palvelu, jossa työnjako on pitkälle viety. Sitä en nyt yksityiskohtaisesti käsittele. HUSissa päivystää joka yö 200 eri erikoisalojen lääkäriä, ”tavallisessa” keskussairaalassa 12-14.
Eli Hyvä ministeri: ”rohkea avauksenne” oli mielenkiintoinen, mutta se on pitkälle jo toteutumassa ihan asiantuntijoiden johdolla. Kuunnelkaa heitä!
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.