Maahanmuuttajien työttömyydestä

Puhemies Halla-aho nosti valtiopäivien avajaisissa puheessaan esille maahanmuuttajien suuren osuuden työttömistä – kuinka ollakaan. Taustalla tässä tilastojen tulkinnassa on erään ETLAn (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkijan laskelma, joka sai julkisuutta n viikko sitten. Ei liene vaikea arvata, että PSn edustajat alkoivat aktiivisesti propagoimaan tätä selvitystä. Nyt myös eduskunnan puhemies liitti sen osaksi valtiopäivien avajaispuhetta.

Mitä numerot osoittavat? Suomessa oli viimeisimmän kuukausitilaston mukaan 351 000 työtöntä ja heidän lisäkseen 80 000 henkilöä ”työvoimapoliittisten toimenpiteiden” kohteena. Käytetään myös seuraavia käsitteitä: suppea työttömyys (351 000) ja laaja työttömyys (430 000). Heistä 53 000 oli ”ulkomailla syntyneitä”. Minäkin muuten olen – passissani lukee syntymäpaikkana Kööpenhamina, jossa vanhempani asuivat isäni jatko-opintojen takia vuonna 1952. Siis 300 000 (tai 380 000) työttömistä ei ole ”ulkomailla syntyneitä”. Liekö tämä jättityöttömyys siis ihan ”maahanmuttajien aiheuttamaa”. Sitäpaitsi käsite ”ulkomailla syntynyt” ei ole ihan sama asia kuin maahanmuuttaja. Joku on voinut syntyä ulkomailla 40 vuotta sitten, muuttanut lapsena Suomeen, käynyt täällä koulut ja puhuu suomea (tai ruotsia) paremmin kuin usea ”kantasuomalainen”. Ja jos vielä tarkemmin katsotaan, niin ”pakolaiset”, jota käsitettä myös käytetään näissä yhteyksissä, ovat vain murto-osa kaikista maahanmuuttajista. Ja onhan tässä suuri joukko ukrainalaisia mukana.

Se on tosiasia, että nykyisen jättityöttömyyden aikana ”ulkomailla syntyneiden” osuus työttömistä on kasvanut. Onko tämä sitten heidän syytä, vai maamme huonosti hoidetun talouden syytä, johon toki suhdanteet myös vaikuttavat. Moni maahanmuuttaja työskentelee alalla, johon työvoiman määrän vaihtelu vaikuttaa nopeasti – sekä huonosti silloin kun taloudessa menee huonosti, ja vastaavasti tilanne korjautuu nopeasti kun talouden tilanne korjautuu.

Niin tai näin – perussuomalaisille kelpaa mikä tahansa tilasto tai asia, joka voidaan käyttää maahanmuuttajien mustaamiseksi tai lyömiseksi.

Lopuksi totean vielä, että maahanmuuton vaikutuksia – sekä myönteisiä, että kielteisiä – tulee voida analysoida kiihkottomasti ja faktoihin tukeutuen. Mutta maahanmuuttajien negatiivinen leimaaminen ihmisryhmänä on väärin.