Aki Linden

Yleinen

Tiede- ja tutkimustoiminta Suomessa

Tiede- ja tutkimustoiminta (TKI) on tällä vaalikaudella saanut osakseen rajuja rahoitusleikkauksia ja vähättelevää sävyä, kuten totesin aiemmassa tekstissäni. Halusin kirjoittaa vielä laajemman katsauksen suomalaiseen TKI-toimintaan, sillä tämä aihe on itseäni lähellä ja asia, jolle toivon laajempaa huomiota.

Olen hyödyntänyt kirjoituksessani erityisesti aikaisemman työnantajani, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) julkisia aineistoja, joiden keskeinen tuottaja on tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta (kiitokset hänelle!). Luonnollisesti vastaan itse kuitenkin alla olevasta tekstistä.

 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI)

Rahoituksen nykytilanne

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI) on laaja kokonaisuus. Sillä rahoitetaan ja kannustetaan yrityksiä, yliopistoja, muita tutkimusorganisaatioita ja julkisia palvelujen tuottajia kehittämään ja uudistamaan toimintaansa. ”Uuden löytäminen”  elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa on välttämätöntä, jotta menestyisimme. Tällainen ”hyötynäkökulma” ei ole kuitenkaan ainoa eikä kapeasti ymmärrettynä edes oikea lähtökohta tutkimukselle. Inhimillinen uteliaisuus on aina johtanut ihmisen tutkimaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia asioita. Näin tulee myös jatkossa olla. Liian tiukat ”suitset” näivettävät luovan ajattelun ja jopa estävät radikaalisti uusien näkökulmien kehittymisen.

Suomessa, kuten muissakin maissa, on useita TKI-rahoituslähteitä. TKI-rahoituksen osuus on Suomessa supistunut 2010-luvun aikana ja on nyt noin 2,8 prosenttia BKT:sta. Enenevässä määrin TKI-rahoitus on kovan kansainvälisen kilpailun alla.

 Kuvio 1. Tärkeimmät TKI-rahoituslähteet.

 

Valtion TKI-rahoitus

Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat olivat yhteensä 1 883 miljoonaa euroa. Vaikka ne hieman kasvoivat edellisestä vuodesta, säilyi kuitenkin julkisen TKI-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta ennallaan 0,8 prosentissa.

Valtion panostus TKI-rahoitukseen on vähentynyt useiden vuosien ajan lukuunottamatta viime vuotta. Suurimmat rahoituksen saajat ovat Tekes/Business Finland, yliopistot ja yliopistosairaalat, Suomen akatemia, vakltion tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin TKI-menot olivat vuonna 2017 12,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011.

Rahoituksen osuus valtion menoista on laskenut 4,3 prosentista (2011) 3,5 prosenttiin (2017).

Alla olevaan taulukkoon on koottu valtion kautta tuleva TKI-rahoitus viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kuten kuviosta näkyy, pysähtyi rahoituksen kasvu vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttaman syvän taloustaantuman johdosta, mutta varsinainen lasku ajoittui vuosiin 2016 ja 2017.

Kuvio 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 2008-2018. Lähde: Tilastokeskus.

 

Business Finland kanavoi julkista TKI-rahoitusta

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kanavoi julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta elinkeinoelämän uudistumista nopeuttaviin, riskipitoisiin hankkeisiin.  Julkisella TKI-rahoituksella pyritään kannustamaan yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia palvelujen tuottajia uudistamaan elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa ja luomaan talouskasvua.

Vuonna 2017 Business Finlandin myöntämä TKI-rahoitus oli kokonaisuudessan lähes 493 miljoonaa euroa.

 

Suomen Akatemia rahoittaa uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista ja innovatiivista tutkimusta, joka perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin. Akatemian rahoitus on kasvanut hitaasti vuodesta 2014 lähtien ja oli vuonna 2017 noin 441 miljoonaa euroa. Akatemiassa toimii 1.1.2019 alkaen kolme toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY), kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT).

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. STN tekee vuosittain tutkimuksen teema-alueista ehdotuksen valtioneuvostolle, joka määrittää tutkimuksen tarpeen. Valtioneuvoston valitsemat teemat STN muotoilee ohjelmiksi, jotka ovat 3–6-vuotisia. STN tekee rahoituspäätöksiä noin 55 miljoonalla eurolla joka vuosi.

 

Valtion rahoitus terveystieteelliseen tutkimukseen vähentynyt tasaisesti 

Sosiaali- ja terveysministeriö korvaa terveydenhuoltolain pohjalta sairaanhoitopiireille ja kunnille  niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita näille syntyy siitä, että potilaiden hoidon lisäksi yksikössä tehdään myös tieteellistä tutkimusta. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta (VTR) sairaanhoitopiirien muodostamien erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille STM:n neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemään päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoimikunnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumisen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudelle.

Kunkin erityisvastuualueen (HYKS, TYKS, TAYS, OYS, KYS) tutkimustoimikunta päättää rahoituksen myöntämisestä tutkimushankkeille hakemusten perusteella huomioiden STM:n asettamat painoalueet ja tavoitteet. VTR on vuosien ajan vähentynyt merkittävästi, joskin viime vuosina on yliopistollisten sairaaloiden onnistuneella vaikuttamistoiminnalla saatu vuosittainen leikkaus torjuttua.

Vuodelle 2020 VTR on 23.8 milj euroa koko maassa. Se merkitsee hieman yli yksi prosenttia (!) yliopistollisten sairaaloiden budjeteista. Aikanaan tämä rahoitus yhdessä lääkärikoulutukseen annetun rahoituksen kanssa (tuolloinen nimi: EVO-rahoitus) oli peräti 12 % yliopistollisten sairaaloiden budjeteista.

VTR:lla on kuitenkin suuri merkitys yliopistollisten sairaaloiden ja koko maamme terveydenhuollon kehitykselle ja sen laskeva suunta on erittäin huolestuttava. VTR:lla edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei rahoita.

Sairaanhoitopiirien oma  tutkimus- ja kehittämisrahoitus

Valtion tutkimusrahoituksen voimakkaan vähentymisen johdosta ovat sairaanhoitopiirit olleet pakotettuja rahoittamaan itse tieteellistä tutkimusta kasvavasti. Viime kädessä tämä rahoitus tulee sairaanhoitopiirien omistajakunnilta. Esimerkiksi HUS:ssa rahoitusta on asteittain kasvatettu 15 miljoonaksi euroksi vuodessa ja muut yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat myös ryhtyneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta.

EU-rahoitus

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka määritellään kuluvalla ohjelmakaudella Eurooppa 2020-kasvustrategiassa. Strategialla Euroopan talous haluaan nostaa takaisin kasvu-uralle ja mantereen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä pyritään vahvistamaan. Keskeisessä asemassa tässä ovat tutkimus ja innovointi.

Innovaatiounioni on yksi EU2020-kasvustrategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Sen tarkoituksena on tiivistää EU:n toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energian saatavuuteen, elintarviketurvallisuuteen, ilmastonmuutokseen tai väestön ikääntymiseen.  EU:n tukimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT ja eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet EIP ovat esimerkkejä keskeisistä toimista, joilla Innovaatiounionia toteutetaan. Näistä taloudellisesti merkittävin on puiteohjelma, jonka osalta seuraavalle ohjelmakaudelle komissio on ehdottanut rahoitustason kohtuullista nostoa.

Eurooppalainen tutkimusalue ERA on Euroopan unionin ja jäsenmaiden yhteinen aloite, joka tähtää tutkimuksen sisämarkkinoiden syntymiseen. ERA saadaan aikaan poistamalla esteitä rajat ylittävältä tutkimusyhteistyöltä, lisäämällä kansainvälistä t&i-yhteistyötä sekä saamalla kansalliset ja alueelliset t&i-politiikat sekä EU:n toimet tukemaan toisiaan. ERA tarkoittaa esimerkiksi tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja työskentelymahdollisuutta Euroopassa, yhteisten tutkimuksen infrastruktuurien perustamista ja toimintaa tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen parempaa hyödyntämistä ja käyttöä. Tähän kuuluu myös yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming, JP), joka tarkoittaa komission ja jäsenmaiden yhdessä valmistelemia ja toteuttamia suuria tutkimuskokonaisuuksia.

EU:n suora tuki T&K -toiminnalle haetaan kovassa kilpailussa.   Suomalaisille hakijoille myönnetty rahoitus ylittää Suomen laskennallisen maksuosuuden puiteohjelmaan, mutta potentiaalia olisi vielä parantaa. Verrattuna muihin Euroopan pieniin tietotalouksiin rahoitettujen hankkeiden osuus on pienempi kuin verrokkimailla. Suomen hakumenestys puiteohjelmissa on ollut yleensä kaikilla osa-alueilla alhaisempi kuin keskeisillä verrokkimaillamme (Ruotsi, Tanska, Ruotsia, Itävalta, Norja, Alankomaat,  Irlanti).

Kuvio 3. Yhteenveto Suomen osallistumisesta H2020 -ohjelmaan. Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 1.6.2018 päivättyyn tietokantaan. Lähde: Euroopan komisio.