Numero
äänestä numerolla
45

Aki Linden

Sote

Tämän päivän kouluajat on jo annettu, odottakaa kolme viikkoa!

Olen eri foorumeilla yrittänyt avata ihmisten silmiä näkemään nykyisen terveydenhuoltomme puutteita seuraavalla kertomuksella.

Saatamme ekaluokkalaistamme kouluun. Koulun ovella on ”portinvartija”. Hän kertoo, että ”tämän päivän kouluajat on kaikki jo annettu”. Hän kertoo, että ”seuraava vapaa kouluaika on neljän viikon kuluttua”. Hän ystävällisesti (?) neuvoo myös soittamaan iltapäivällä uudelleen, josko ”olisi vapautunut joku peruuntunut kouluaika”. Myös ystävällisesti (?) hän kysyy, että ”olisiko teillä vakuutus? Jos on, voitte tietenkin hakeutua yksityiseen kouluun saamaan tärkeät oppitunnit hoidettua”.

Näinhän ei todellisuudessa tapahdu, koska meillä on universaali eli kaikille yhtäläinen perusopetusjärjestelmä. Tämä järjestelmä on ollut myös kansainvälinen menestys. Saamme hyvät arvioinnit PISA-tutkimuksissa ja muissa kansainvälisissä vertailuissa. Merkittävä osa PISA-menestyksestämme muuten selittyy sillä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa (vanhempien koulutus, tulotaso, yksinhuoltajuus ym.) olevien perheiden lapset oppivat Suomessa erittäin hyvin verrattuna muiden maiden heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Koulujärjestälmemme siis luo edellytyksiä pärjätä, vaikka lähtökohdat olisivat heikommatkin. Tiedän, että koulutuksen tutkijat ovat havainneet, että tämä mekanismi on monista eri syistä rapautumassa, mikä on erittäin huolestuttavaa.

Mutta palatkaamme terveydenhuoltoon.

Meilla ei ole universaalia eli kaikille yhtäläistä terveydenhuoltojärjestelmää.

Periaatteessa lainsäädäntötasolla näin on, mutta ei käytännössä. Meillä on neljä eri terveydenhuoltojärjestelmää: 1) kuntien terveyskeskukset, joiden tulisi olla kaiken perusta, 2) melko kattava työterveydenhuolto osalla väestöä, 3) kuntien omistamien sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito, 4) kunnallisia palveluja täydentävä yksityinen, potilaiden itsensä ”out of pocket” maksama terveydenhuolto. Raskaimman kuorman niin palveluista kuin henkilöstön osalta kantavat kunnalliset järjestelmät eli 1) ja 3).

Toisin kuin oikeus joka ainoalle oppivelvollisuusikäiselle saada koulutusta, terveydenhuollossa on juuri sellainen tilanne kuin alussa kuvasin: ”odottakaa”, ”jonottakaa”, ”soittakaa myöhemmin”, ”onko teillä vakuutus”.

Olemme jopa niin tottuneet tähän, että emme edes sitä ihmettele. Aikanaan kun johdin Porin terveyskeskusta, kierrätin johtavaa kunnallispoliitikkoa terveyskeskuksen tiloissa, ja hän ”kannusti” minua sanomalla seuraavasti: ”Aki hei, on tämä hienoa, että meillä on tällaisia palveluja – niinkun köyhemmälle väestölle.” Niinpä. Olimme saaneet trimmattua Porin terveyskeskuksen sellaiseen kuntoon, että jokainen porilainen pääsi omalle lääkärilleen samana päivänä! Helsingin Sanomatkin tuli Poriin saakka ja teki ison jutun otsikolla ”Porin ihme tapahtui vuodessa.”

Minusta koko sote-uudistuksen tärkein asia on saada terveyskeskusten lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotolle pääsy viipymättä kuntoon. Emme voi hyväksyä – aivan kuten emme hyväksyisi peruskoulussakaan – sitä, että järjestelmä ei koske kaikkia, vaan ainaostaan puolta väestöstä ja muut ”ohjataan” enemmän tai vähemmän hienovaraisesti vihjaisten käyttämään ”täydentäviä” palveluita.

Käsittelen tätä aihepiiriä lähiaikoina tarkasti numeroiden valossa lisää ja esitän aivan konkreettiset ratkaisut. Kuitenkin niille, jotka jo ehtivät edellä olevaan kertomukseen reagoimaan siten, että ehdottavat ”helppoa ratkaisua” eli yhteiskunnan rahoituksen ohjaamista tuolle nyt omin rahoin käytetylle yksityiselle ”täydentävälle” sektorille, sanon, että onhan se nurinkurista, että ensin me synnytämme ongelman aliresursoimalla julkisen palvelun. Se pakottaa ihmiset hakeutumaan ”täydentävään” yksityiseen itse maksettuun palveluun. Ja sitten esitwtään, että ratkaistaan ongelma suuntaamalla yhteiskunnan rahat sinne!

Tarkemmin sanottu se: A) se vaatii – tietenkin – lisää rahoitusta eli arviolta 500 miljoonaa euroa, minimissään 200 miljoonaa euroa. B) mutta sote-uudistuksen on tarkoitus säästää 3 miljardia euroa, josta yli 500 miljoonaa on laskettu perusterveydenhuollon osalle, eli sitä kautta rahoitusta ei ole tulossa, C) valinnanvapauskin voi auttaa asiassa vain jos saadaan lisää rahaa = kohta A), ja D) tämän palveluiden laajennuksen saa edullisimmin ja parhaiten toteutettua panostamalla nykyiseen rakenteeseen eli terveyskeskuksiin, sekä E) lisärahoituksen ohella se vaatii tietenkin myös toimintajärjestelmän kehittämistä ja parempaa johtamista – kuten me teimme Porissa 1990-luvun alussa.