Numero
äänestä numerolla
45

Aki Linden

Sote

Soten SO eli sosiaalipalvelut

Usein keskusteltaessa sotesta aihe kääntyy terveydenhuoltoon sosiaalihuollon sijaan. Tulkintani mukaan se johtuu siitä, että tietyt terveyspalvelut ovat sellaisia, joiden kanssa 90 % ihmisistä on vuoden aikana ollut tekemisissä: lääkäri, sairaanhoitaja, laboratorio, röntgenkuvaus tai muu vastaava tutkimus, fysioterapia jne. Sairaalassakin saa hoitoa vuoden aikana joka neljäs suomalainen. Terveyspalvelut ovat siis ”kaikkien” palveluita ja siksi niissä ilmenevät puutteet nousevat otsikoihin. Eräät toimittajatkin kirjoittavat sotesta aina ”terveysuudistuksena”.

Helsingin Sanomissa oli 17.3. artikkeli, jossa edellä oleva ongelma eli sosiaalipalveluiden jääminen syrjään erinomaisesti ”avattiin”:

suuri keskiluokka käyttää paljon terveyspalveluita, mutta ei tunnista sosiaalipalveluita itseään koskeviksi – ennen kuin iskee tilanne, jossa ne ovatkin ”totisinta totta”.

Vähän samalla tavallahan on vakavien sairauksienkin laita. Politiikkaa tehdään sillä, että pääseekö ”nuhan tai naarmun” (todellinen ote erään yksityisen lääkärikeskuksen mainoksesta) takia kolmessa tunnissa vai kolmessa päivässä lääkäriin. Sen sijaan esimerkiksi lastensuojelun asiat tuntuvat kaukaisilta niille, joita asia ei omakohtaisesti koske.

Kuitenkin esimerkiksi Vantaan kaupungissa (ja monessa muussakin) lastensuojelun menot ovat suuremmat kuin terveyskeskuslääkäritoiminnan menot.

Lastensuojelun ohella keskeisiä sosiaalihuollon palveluita ovat tietenkin vanhustenhuolto moninaisine palveluineen, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä monimuotoinen sosiaalityö. Toimeentulotuen perusosahan on nykyisin Kelan palvelu. Kuvaavaa näiden asioiden heikolle tuntemukselle julkisuudessa on esimerkki, jossa erään suuren maakuntalehden pääkirjoituksessa sotkettiin keskenään toimeentulotuki ja sosiaaliturva. Näiden asioiden ja käsitteiden laajuuden ero on 100-kertainen! Sosiaaliturvaan kuuluvat mm. eläkkeet, työttömyysturva sekä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuten terveydenhuollossa, myös sosiaalihuollossa ennaltaehkäisevät, lähipalvelut, kevyet palvelut, kotiin vietävät palvelut ja etsivät palvelut ovat kaiken perusta. Hyvällä preventiivisellä ja varhaisen puttumisen otteella voidaan ongelmien noidankehä saata katkaistua jo alussa. Suurin apu ja hyöty tästä on luonnollisesti itse ongelmien keskellä olevalle henkilölle, mutta myös yhteiskunnan ”hyöty” on suuri: kustannukset ovat pienemmät – vaikka se ei tietenkään saa aina olla lähtökohtana.

Sosiaalityöntekijöiden työ on erittäin vaativaa, kuten tietysti myös lähihoitajien vanhustenhuollossa ja kotihoidossa. Sossiaalityöntekijöistä on vajausta monissa kunnissa. Osasyy tähän on palkkauksen taso. Pääkaupunkiseudullahan tätä jouduttiin ”paikkaamaan” pikatoimenpitein.

Sosiaali- ja terveyshuolto on laaja kokonaisuus, jossa myös SO pitää ottaa yhtä tärkeänä asiana huomioon kuin TE vaikka populistinen lähtökohta usein korostaakin vain terveyspalveluiden merkitystä.

Tämä asia ansaitsee enemmän palstatilaa ja palaankin tähän vielä myöhemmin.