Eduskunnssa käydään jatkuvaa kiistelyä siitä onko nykyinen hallitus leikannut sosiaali- ja terveyspalveluista vai ei. Hyvinvointialueiden aloitettua vuonna 2023 tähän vastaaminen on helpompaa, koska niiden rahoitus löytyy valtion budjetista. Aikaisemmin rahoituksesta vastasi Manner-Suomessa 290 kuntaa ja Ahvenanmaalla maakuntahallinto.
Hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta säädetään pääosin ns rahoituslaissa. Sen perusteella alueiden rahoitusta muutetaan vuosittain esimerkiksi indeksillä, joka huomioi kustannustason muutoksen ja toisella indeksillä, joka huomioi väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun. Näitä molempia indeksejä on arvosteltu siitä, että ne eivät huomioi riiittävällä tavalla todellista menopainetta. Niiden vaikutuksesta alueiden rahoitus kuitenkin kasvaa. Jos palkat nousevat, tarvitaan joka vuosi enemmän rahaa saman henkilöstön palkkojen maksamiseen. Tässä mielessä rahoitus siis kasvaa, mutta palveluiden määrää tai laatua se ei lisää. Indeksin jäädessä alle todellisen kustannustason muutoksen se itse asiassa heikentää palveluita.
Mutta rahoitusta voi myös aivan suoraan leikata – ja tätä Orpon-Purran hallitus on tehnyt.
Olen tähän koonnut suoraan valtion vuosien 2024, 2025 ja 2026 budjeteissa niissä mainitut leikkaukset. Ne löytyvät budjettikirjoista määrärahojen puolelta kohdasta 28.89 eli luvusta Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus.
Vuoden 2024 budjetissa leikkauksia oli 89 miljoonaa hoivapalveluiden hoitajamitoitukseen 89 milj€ ja terveyskeskusten hoitotakuun heikentämiseen 5 milj€.
Vuoden 2025 budjetissa leikkauksia oli jo enemmän:
– asiakasmaksujen korottamisen johdosta tehty leikkaus 150 milj€
– hoitotakuusta 130 milj€ ja 25 milj€
– hoivamitoituksesta edelleen 45 milj€
– lastensuojelusta 12 milj€
Vuoden 2026 talousarviossa on seuraavat leikkaukset:
– ajokorttitarkastuksista 3,2 milj€
– hyvinvointialueiden demokratiarahoitus 5 milj€
– vanhustenhuollosta (”teknologia”) 50,9 milj€
– ns sakkomaksujen korotuksen lisätulojen leikkaaminen valtion säästöksi 1,5 milj€
– kuntouttavan työtoiminnan vähentäminen 1,6 milj€
– sairaaloiden päivystysten lakkauttamisen vaikutus 23,4 milj€ (vaikutus kaikkiaan 30 milj€)
– nuorten terveystarkastusten vähentäminen 2,5 milj€ (ja vuonna 2027 lisää 7,7 milj€)
– vammaispalvelut 20,2 milj€
Lisäksi valtion budjeteissa on muissa kohdissa hyvinvointialueille kohdennettuja rahoitusta ns erillistehtävistä. Pelkästään vuoden 2026 budjetissa näistä leikataan seuraavasti:
– lääkäreiden erikoistumiskoulutus 18,1 milj€
– maahanmuuttajien kotouttaminen 11,8 milj€
– kuntouttava työtoiminta 5 milj€
Lisäksi Helsingin kaupungin saamaa hyvinvointialueiden erillsirahoitusta päätettiin leikata vuonna 2026 15 milj€ ja vuonna 2027 20 milj€
Edellisistä kertyy yhteensä 634 milj€
Näiden lisäksi on heikennetty hyvinvointialueiden erittäin tärkeää jälkikäteisrahoitusta. Tämä on jälkikäteinen korvaus alueille siitä, että menot ovat todellisuudessa muuttuneet eri tavalla kuin ennakkorahoituksessa on laskettu. Tätä rahoitusta Orpon-Purran hallitus on eniten inhonnut ja siksi siihen on kohdistettu leikkaus, jonka tavoite hallitusohjelmassa on 250 milj€, mutta tämä ei ole vielä alkanut vaikuttaa tuossa laajuudessa.
Hallitusohjelmassa oli hyvinvointialueille kaikkiaan suunniteltu jopa 2 miljardin euron leikkaukset, mutta tämä on hallituksellekin osoittautunut epärealistiseksi.
Näiden leikkausten vaikutuksista sitten kärsitään alueilla, kuten nyt eri puolilla Suomea nähdään.
Samalla hallitus pönkittää sadoilla miljoonilla euroilla pääomasijoittajien hallitsemaa yksityistä terveydenhuoltoa. Mutta siitä kirjoitan erikseen.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.