Numero
äänestä numerolla
45

Aki Linden

Yleinen

Mistä 1000 lääkäriä ja rahat palkkaamiseen? (OSA 1)

VaalitiimiläiseniJukka soitti tänään ja kertoi, että hän oli kuullut keskusteltavan siitä, että ”Linden esittää 1000 lääkäriä ja sairaanhoitajaa lisää terveyskeskuksiin, mutta mistä hän rahat siihen ottaa ja mistä ne lääkärit saadaan?”.

Hyvä, että soitti. Tämä asia on minulle aivan selvä ja siksi vastauksen kirjoittaminen oli helppoa.

Esitän tässä tiivistelmän ja laadin erikseen kirjoituksen, jossa käyn tämän asian perusteellisesti läpi. Se onkin mielenkiintoinen kertomus, koska kerron siinä miten esitin tämän laskelman ja tavoitteen muutama vuosi sitten julkisesti virkatyössäni HUSin toimitusjohtajana ja miten se alkoi sitten asteittain näkyä eri puolueiden vaaliohjelmissa ja tavoitteissa.

Tein ja esitin laskelmani siksi, että mielestäni kyseessä oli Suomen terveydenhuollon suurin yksittäinen ongelma, joka heijastui myös erikoissairaanhoitoon.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee olla tasapainossa.

Ne ovat kuin kaksi jalkaa. Jos toinen on liian lyhyt, on askel ontuvaa.

Ja juuri näin on tällä hetkellä.

Mutta tiivistelmä tässä ja nyt

Terveyskeskuslääkärin säännöllisen työajan kuukausipalkka (siis ilman lisä- ja ylitöitä) on kokemusvuosista, tehtävistä ja erikoistumisesta riippuen 5800 – 6500 euroa kuukaudessa. Käytän tässä 6000 euroa.

Työnantajan vuosikustannukset sotumaksuineen ovat melko tarkkaan 100 000 euroa.

1000 lääkärin vuosipalkka on siis 100 miljoonaa euroa. Vastaanottokäyntien lisäys tästä työpanoksen lisäyksestä on kolme miljoonaa lääkärikäyntiä. Se on melkein 50 % lisäys nykyiseen 7 miljoonaan käyntiin.

On huomattava, että nykyisen – liian pienen – lääkärimäärän työstä yli kolmannes kohdistuu terveyskeskuksen muihin lakisääteisiin tehtäviin kuin vastaanottoon.

Siksi työvoiman lisäys voidaan laskennallisesti kohdentaa kokonaan vastaanottotoimintaan.

Jos käytössä on aikuispotilaille 20 euron terveyskeskusmaksu, kertyy tuloja noin 50 miljoonaa euroa (2,5 miljoonaa käyntiä x 20 euroa) eli nettokustannus on vain 50 miljoonaa euroa. Ilman terveyskeskusmaksua kulut ovat tietenkin suuremmat eli 100 miljoonaa euroa.

Kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut ovat 20 miljardia euroa.

Siitä yksi prosentti on 200 miljoonaa euroa.

100 miljoonaa euroa on siis puoli prosenttia ja 50 miljoonaa euroa on vain 0,25 prosenttia. On siis vain poliittista tyhmyyttä, että tätä asiaa ei ole saatu kuntoon. Minkään kunnan sotebudjetissa tämä ei aiheuttaisi juuri ”värähdystäkään”. Jos tarkastelu laajennetaan kuntien koko toimintaan, on vaikutus vielä vähäisempi.

Esimerkiksi Turussa lisäys tarkoittaisi 35 terveyskeskuslääkärin virkaa. Jos se rahoitettaisiin kokonaan kuntaverolla, joka on ”inhorealistinen” laskentatapa, koska kuntaveron tuotto on vain osa kaupungin tuloista, olisi sen vaikutus 0,1 prosenttiyksikköä.

Kolmen miljoonan terveyskeskuslääkärikäynnin lisäyksellä jokainen suomalainen pääsisi jonottomasti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Oma ehdotukseni on ”1000 lääkäriä JA 1000 sairaanhoitajaa”. Tämä maksaa tietysti sairaanhoitajien palkan verran enemmän, mutta on perusteltua monestakin syystä. Hyvällä lääkärin ja sairaanhoitajan työnjaolla saadaan potilaille palveluja tehokkaammin kuin pelkällä lääkärimäärän lisäyksellä.

Kaikki tämän asia yksityiskohdat ja tarinan sitä, millaisen vastaanoton tämä laskelma ja ehdotus eri puolueiden keskuudessa sai, kerron pian laatimassani tarkemmassa kirjoituksessa.

Siinä käsittelen myös kysymystä siitä, mitä muita kuluja kuin palkkakuluja tähän liittyy (siksi oma laskelmani on 200 miljoonaa euroa) ja mistä nämä lääkärit saadaan.