Sosiaali- ja terveysministeri Rydmanin aamuisesta (14.3.2026) TV1:n Ykkösaamun haastattelusta nousi TV-Uutisiin lähinnä hänen vakuuttelunsa siitä, että hallituksen esittämän vanhuspalveluiden teknologian lisäämisen lain vaikutuksesta EI vähennetä henkilöstöä vanhustenhuollosta, vaan kyse on LASKENNALLISISTA vaikutuksista henkilöstöön.
Mitä sanoo itse lakiesitys? Sivulla 58 käsitellään henkilöstövaikutuksia. Suora lainaus:
”Vuoden 2025 alussa voimaan tullut vähimmäismitoituksen lasku 0,6:een vähensi välittömän asiakastyön henkilöstöä noin kahdeksan prosenttia eli noin 3000 ja tämä esitys siis sen lisäksi vähintään 636 työntekijää.”
Eivät nämä mitään ”laskennallisia” lukuja ole, vaan niillä tarkoitetaan ihan oikeita työntekijöitä.
Edellisellä sivulla on kerrottu kotihoidosta vähenevän noin 200 henkilöä. Tästä tulee siis yhteisluku 836.
Hyvinvointialueilta leikataan 50,9 miljoonaa välittömästi vuoden 2027 rahoituksesta, jos tämä laki saadaan voimaan tänä keväänä. Mahdollisesta osa tästä leikataan lisätalousarviolla jo vuoden 2026 aikana, jos laki saadaan voimaan 1.7.2026 alkaen. Nämä ovat todellisen rahan leikkauksia, eivät mitään teoreettisia laskelmia. Eli hyvinvointialueet saavat vähemmän rahaa, ja niillä on mahdollisuus palkata vähemmän henkilöstöä. 50,9 milj euroa vastaa melko tarkasti vanhustenhuollon henkilöstössä 836 henkilön vuoden palkkasummaa ja sosiaalikuluja. Mukana on myös hieman liikkumisen kulujen vöhenemää kotihoidosta. Eli siis tehtäisiin vähemmän kotikäyntejä.
Koko laki on aivan ”susi”. Siitä kertoo jo se, että se annettiin eduskunnalle lokakuussa 2025 ja sen piti tulla voimaan 1.1.2026 ja siksi esitettiin 50,9 miljoonan euron vähennystä hyvinvointialueiden rahoituksesta vuodelle 2026. Lakia on käsitelty kuukausia ja sitä on yksimielisesti palloteltu takaisin Sosiaali- ja terveysministeriölle lisäselvityksiä varten. Myös Perustuslakivaliokunta käsitteli lakia ja vaati siihen muutoksia.
Viimeisin eli 13.3.2026 huipentunut kiista koski sitä, että viisi perusoikeuksien asiantuntijaa kuudesta esitti kirjallisen näkemyksensä, että lain pykälien ja niiden perustelujen uusimmat korjatut muotoilut pitäisi vielä kerran saattaa Perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Vasta tämän jälkeen olisi voitu jatkaa lakiesityksen käsittelyä. Eli 13.3.2026 kiistelyn kohteena ei ollut taloudellinen leikkaus tai henkilöstön vähennys, vaan lain pykälien muotoilu sellaisiksi, että perusoikeudet toteutuvat.
Tiivistin oman näkemykseni asiasta Eduskunnan Puhemies Halla-ahon ollessa läsnä valiokunnassa seuraavasti:
”Ymmärrän, että me tulemme lopulta häviämään äänestyksen tästä laista eli siitä 50,9 miljoonan euron leikkauksesta, mutta haluan, että silti varmistetaan se, että lain pykälät ovat sellaiset, että on selvä käsitys siitä miten pykälissä säädetään esimerkiksi vaikeasti dementoituneen henkilön jatkuvasta ympärivuorokautisesta kameravalvonnasta asumispalveluyksikössä. Hänhän ei pysty ilmaisemaan hyväksyykö hän tällaisen vai ei, joten kyse ei ole vapaaehtoisuudesta.”
Palaan tähän leikkaukseen ja henkilöstövähennykseen, joka on koko lain tarkoitus. Jos kyse olisi vain siitä millaista teknologiaa vanhustenhuollossa saa tai voi käyttää, joka on aivan järkevä keskustelun aihe, olisi siitä tehty oma laki ilman tällaisia rahoitusleikkauksia.
Nythän on ihan nurinkurista, että hyvinvointialueille ei anneta mitään lisärahaa teknologian hankkimiseen, mutta kuitenkin niiltä leikataan 50,9 milj euroa sillä perusteella että ne hankkivat teknologiaa, jonka seurauksena henkilöstöä voidaan vähentää ja henkilöstömenoissa säästää. Ja tämä leikkaus astuu voimaan heti – ennenkuin alueet olisivat ehtineet investoida tai ottaa käyttöön mitään uutta teknologiaa.
Luulen ymmärtäväni miten ministeri Rydmanin ajatus tässä kulkee ja miksi hän on närkästynyt oppositiolle, jonka hän väittää tulkitsevan asiaa väärin. Rydman lähtee siitä, että kun otetaan järkevällä tavalla uutta teknologiaa käyttöön vanhustenhuollossa, voidaan tämän seurauksena jatkossa hillitä henkilöstön lisäämisen määrää. Kuulostaa loogiselta.
Mutta näin tätä lakia ei ole kirjoitettu ! Jos edellä mainitusta olisi kysymys, lisättäisiin hyvinvointalueille rahoitusta nyt teknologian hankintaan ja esimerkiksi 2-3 vuiden kuluttua leikattaisiin rahoituslain palvelutarveindeksistä 0,1 tai 0,2 prosenttia pois (25-50 milj euroa). Nyt hallitus tekee sekä tämän (lausuntokierroksella on juuri toinen lakiesitys, joka leikkaa tätä palvelutarveindeksiä 0,2 prosenttiyksikköä) että leikkaa välittömästi alueiden rahoituksesta 50,9 milj euroa ja lakiin sisältyvillä laskelmilla ohjaa leikkauksen kohdentamisen juuri henkilöstöön.
Vaikka retorisesti taitava ministeri kuinka pyörittelisi sanojaan, eivät tosiasiat siitä muutu: kyseessä on rahoituksen leikkauslaki ja leikkaus ohjataan lain perusteluissa kohdentumaan erityisesti henkilöstöön.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.