Sosiaalihuollon säästöt

Hallitus julkisti suunnitelmansa sosiaalihuollon 100 miljoonan euron säästöistä eilen (17.4.) ministeri Rydmanin tiedotustilaisuudessa.

Nämä säästöt olivat ne, joiden summasta hallitus oli päättänyt jo aikaisemmin, mutta sisällöstä päättäminen osoittautui vaikeaksi, mikä johti osaltaan myös ”viimeisenä niittinä” ministeri Kaisa Juuson eroon. Alunperin tämä summa piti leikata sairaaloista, mutta hallitus huomasi millainen myrsky siitä nousee. Hallitushan oli lähellä kaatua jo äänestyksessä, joka koski viiden sairaalan yöpäivystyksen sulkua. Mainitsen tämän yhteyden siksi, että se kertoo jotain hallituksen arvoista. Sairaalat tuottavat universaaleja palveluja eli palveluja kaikille. Sekä rikkaat että köyhät synnyttävät samoissa sairaaloissa ja samoin hoidetaan sydänkohtaukset ja syövät. Hallitus ei uskaltanut esittää enää lisää suoria leikkauksia sairaaloihin (niiltä kyllä leikataan, mutta ”peitellysti” eli otetaan rahoitusta pois hyvinvointialueilta), mutta sen sijaan kohdistetaan täsmäleikkaukset nyt kaikkein haavoittuneimmassa asemassa oleviin. Hehän eivät ole hallituksen äänestäjäkuntaa.

Mitä on sosiaalihuolto? Moni luulee, että tämä tarkoittaa vain toimeentulotukea, jonka aikaisempi nimi oli huoltoapu, eli siis kaikkein hädänalaisimpien rahallista tulemista. Heiltähän voi oikeistohallituksen mielestä aina leikata, koska hehän ovat ”omasta syystään” ajautuneet hädänalaiseen asemaan. EI, tästä ei NYT ole kyse. Ne leikkaukset tehtiin jo muutama kuukausi sitten ja astuivat voimaan 1.4.2026. Nyt on kyse sosiaalipalveluista.

Se sisältää suuren joukon erilaisia palveluja: vanhustenhuolto, vammaispalvelut, lastensuojelu, sosiaalityö, päihdehuolto jne.

Useimmista näistäkin on jo leikattu kohdennetusti, esimerkiksi vammaisten palveluista ja loppusuoralla eduskunnan käsittelyssä on 51 miljoonan euron leikkaus vanhusten hoivasta ja kotihoidosta.

Myös nyt suunnitellussa leikkauksessa/säästössä osa kohdistuu vanhuksiin: laitoshuollon, hoiva-asumisen ja kotihoidon maksuja korotetaan. Nehän ovat jo nykyisin korkeat, mutta niitä nostetaan edelleen. Ministeri totesi itsekin, että niiden korottamisella ei valtiontaloutta ratkaista, mutta silti niitäkin tehdään. Ympärivuorokautisessa hoivassa nostetaan maksu 85%:sta 87,5’%:iin asukkaan nettotuloista. Eli jos eläke on 2500 euroa (mikä on jo keskiarvoa korkeampi) ja siitä jää käteen 1800 euroa, nousisi maksu kuukaudessa 1530 euroista 1575 euroon eli vuodessa nousu olisi 540 euroa. Selvyyden vuoksi kerron, että jäljelle jäävällä rahalla eli 225 eurolla maksetaan lääkkeet, vaatteet, jalkahoito ym palvelut, joita hoitomaksu ei kata.

Mitä muuta säästö sitten sisältää? Mm kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisen. Se on erittäin tärkeä palvelu niille, joiden työllistyminen nyt on kaikkein vaikeinta esimerkiksi terveyteen liittyvien rajoitusten takia. Myös erilaista ”sujuvoittamista”, ”byrokratian karsintaa” ja muuta säästölistaan on sisällytetty. Osa niistä, kuten ”kirjaamisen keventäminen” voi olla sinänsä järkevää, mutta sen ei tulisi johtaa hyvinvointialueen rahoituksen vähentämiseen, kuten nyt tapahtuu. Ja tuo vähennyshän tehdään kaavamaisesti kaikilta alueilta, kuten aina näissä leikkauksissa.

Oliko sattumaa, että eilistä tiedotustilaisuutta edeltävänä päivänä hallitus päätti kokouksessaan lähettää eduskuntaan 392 miljoonan euron leikkauksen hyvinvointialueiden rahoituksesta. Se merkitsee lisää irtisanomisia ja palveluiden lakkautuksia hyvinvointialueilla, mutta kirjoitan siitä erikseen.