Julkaistu alun perin Facebookissa 15.1.2023.

Lehtitietojen (HS 11.1.2023) mukaan Kokoomus on tekemässä pääministeri Marinin hallitukselle välikysymyksen valtionvelan ja korkomenojen kasvusta. Puheenjohtaja Petteri Orpo onkin jo useassa julkisessa esiintymisessään nostanut tämän asian vahvasti esille. Oppositiolla on tietenkin mahdollisuus tehdä asiasta välikysymys, niitähän tehdään nyt eri aiheista muutaman viikon välein. Mutta valtionvelan kasvussa ja hoidossa ei Kokoomuksen oma toiminta ja esiintyminen vuosina 2020-2023 ole ollut sellaista, että sen kannattaisi tässä asiassa hallitusta arvostella.

On kaikille puolueille, poliitikoille ja kansalaisille selvää, että korkojen nykyinen nousu aiheuttaa valtiolle menoja, joille olisi vaihtoehtoisesti paljon järkevämpää käyttöä. Korkojen nousu on kansainvälinen ilmiö, joka on seurausta muuttuneista taloudellisista olosuhteista, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan vielä merkittävästi kiihdytti. Siihen ei ole Marinin hallitus syypää, eikä toki Kokoomuskaan. Pitkään elimme poikkeuksellista nollakorkojen aikaa. Sen aikana velka ei tuntunut raskaalta. Nyt se alkaa tuntua.

Marinin hallituksen aloittaessa vuoden 2019 lopussa valtion velka oli 106 miljardia euroa. Nyt se on ”velkakellon” mukaan 137 miljardia euroa. (”Velkakello” on verkossa julkaistu jatkuvasti päivittyvä tieto valtion velan suuruudesta.) Kasvua on siis ollut 31 miljardia euroa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa – puheenvuoro on YouTubessa julkaistu – että hallitus on ottanut muihin kuin koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin menoihin kahdeksan ( 8 ) miljardia euroa velkaa. Muu velan kasvu johtuu siis näistä Tavionkin mielestä hyväksyttävistä syistä. Siis 1/4 velan kasvusta on ”muuta” ja 3/4 ”hyväksyttävää”.

Mielestäni tuo suhde – 1/4 ja 3/4 – on täysin kestävä. Myös se ”muu” eli 8 miljardia euroa on vahvistanut talouttamme ja osaltaan nostanut esimerkiksi työllisyysasteen kaikkien aikojen korkeimmaksi, jolloin myös verotuloja kertyy aikaisempaa enemmän, vaikka kokonaisveroaste on lievästi alentunut. En ole itse mikään ”velan rakastaja” enkä suhtaudu siihen tai korkomenojen kasvuun vähättelevästi. Miljardin kasvu korkomenoissa on erittäin suuri muutos valtiontaloudessa. Moni tärkeä menoerä valtion budjetissa on tätä pienempi, esimerkiksi lapsilisien kokonaissumma on 1,3 miljardia euroa. Samansuuruinen on myös hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama lisärahoitus.

Vuodelle 2023 budjetoitiin korkomenoihin 1513 miljoonaa euroa. Jo siinä oli merkittävää kasvua edeltäviin vuosiin. Nyt on alustavasti arvioitu, että varauksen tulisi olla 2,4 miljardia euroa. Korot eivät nouse tuollaista tahtia, kyseessä lienee myös aiottujen korkosuojausten ja koronvaihtosopimusten kustannuksia. Asiasta saadaan lisää tietoa lähiviikkoina.

Mitä tulee Kokoomuksen, se ei ole vaihtoehtobudjeteissaan juurikaan esittänyt velanoton pienentämistä, vaan keskittynyt oppositoaseman mahdollistamaan houkuttelevien lisömenojen ja ansiotuloveron alentamisen esittämiseen. Verojen alentamista on esitetty ns. läpi linjan eli kaikille tuloryhmille, myös kaikkein suurituloisimmille.

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi pääministerien Katainen ja Stubb hallitusten (2011-2015) aikana enemmän kuin se on kasvanut pääministerien Rinne ja Marin hallituksen aikana. Vuosina 2011-2015 kasvoi velkasuhde 52%:sta 68%:iin ja vuosina 2018-2022 65%:sta 71%:iin.

Tehdään vielä seuraava laskelma. Jos korkomenojen kasvu vuonna 2023 koko 145 miljardin (2023) valtion velassa on 1 miljardi euroa, on korkomenojen kasvun osuus edellä kerrotusta 8 miljardin ”muista syistä” vuosina 2020-2022 otetusta valtionvelasta vastaavasti 8/145 osaa eli 55 miljoonaa euroa. Siis tämä on korkomenojen kasvu siitä osasta valtionvelkaa, jota Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat arvostelleet – vaikka ovat itse pääosin tämänkin velan kasvun hyväksyneet.

En lähtisi oppositiopuolueena näillä ”eväillä” tekemään välikysymystä valtionvelan ja korkomenojen kasvusta.

Käsittelen seuraavassa kirjoituksessani sitä, miten ja missä aikataulussa velan kasvu katkaistaan – se nimittäin on oikea tavoite. Edellä olevalla kirjoituksellani halusin osoittaa, että koko Suomen poliittinen kenttä on poikkeuksellisena aikana (osin jopa kirjaimellisesti poikkeusoloissa!) hyväksynyt velan kasvun. Suomessa velan kasvu oli maltillisempaa kuin EU-maissa keskimäärin.