Uutiset kertoi palvelusetelistä – mistä on kysymys?

Kansanedustaja Aki Lindén eduskunnassa.

En kuulu niihin, jotka arvostelevat asioita ja esityksiä vain siksi, että niiden esittäjät ovat ”vääriä”. Tämä johdantona alla olevaan.

TV1:n uutiset kertoi hiljattain, että uusi hallitus aikoo poistaa tai ainakin lyhentää hoitojonoja palveluseteleitä käyttämällä. Asia voi kuulostaa mukavalta tai jopa hienolta, mutta avataanpa sitä hieman.

Laki terveydenhuollon palveluseteleistä on ollut voimassa vuodesta 2009. Palveluseteli oli kunnan tai sairaanhoitopiirin ja nykyisin siis hyvinvointialueen yksi keino järjestää väestölle palveluita. Kyse on terveydenhuollon julkisesta rahoituksesta. Muita keinoja ovat ostopalvelut joko yksityiseltä tuottajalta tai muulta julkiselta tuottajalta tai tietenkin se tavallisin eli kunnan/sairaanhoitopiirin/hyvinvointialueen oma tuotanto. Palveluseteli toimii siten, että potilas maksaa palvelusta vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisen omavastuun ja julkinen taho maksaa palvelun tuottajalle loput. Esimerkiksi potilas maksaa itse 20 euroa lääkärikäynnistä ja hyvinvointialue maksaa yksityiselle tuottajalle 80 euroa, jolloin tuottaja saa siis 100 euroa.

Toimiessani HUSin toimitusjohtajana vuosina 2010-2018 käytti HUS laajasti palveluseteliä mm. kaihileikkauksissa ja useissa muissakin toimenpiteissä. Muistaakseni ainakin puolet kaihileikkauksista tehtiin palvelusetelimallilla yksityisten toimesta, toisen puolet eli n. 5000 leikkausta vuodessa HUS teki itse. Asiasta oli tarkka käsikirja ja työnjaosta oli sovittu. HUS hoiti mm. enemmän apua tarvitsevat ja monisairaat potilaat. Helsingin kaupunki on käyttänyt paljon palveluseteliä hammashuollossa. Muuallakin Suomessa se on ollut laajassa käytössä.

Palvelusetelin ainoa ”miinus” on byrokraattisuus. Esimerkiksi HUSissa oli laskettu, että setelin myöntäjän omat hallinnolliset kulut olivat yli 10 % itse palvelun arvosta. No, joka tapauksessa se on toimiva malli.

Malli on siis käytössä jo nyt ja on ollut vuosien ajan. Ainoa rajoite on ollut oikeastaan rahoitus. Julkinen tahohan tämän maksaa, ja jos sillä on jo muutoinkin liian niukka rahoitus, ei siitä helposti liikene palveluseteleihinkään. Olenkin aina ihmetellyt kun Kokoomus pitää kovaa ääntä palvelusetelistä, mutta kokoomusjohtoiset kunnat eri puolilla Suomea ovat olleet kovin nihkeitä myöntämään niitä. Niiden avullahan olisi vaikka jokaiselle kunnan asukkaalle voitu järjestää maksuton lääkärille pääsy – jos siis sellainen palvelu haluttaisiin tarjota. Syy on ollut se, että julkista rahoitusta terveydenhuoltoon ei Kokoomus ylipäätään haluta lisätä, eikä sitä näin ollen riitä palveluseteleihinkään. Esimerkiksi Espoossa ja Turussa julkisesti rahoitettujen lääkärikäyntien määrä asukasta kohti on reilusti maamme kuntien keskiarvoa alhaisempi. Rahaa ei ole osoitettu riittävästä sen enempää omaan tuotantoon kuin palveluseteleihin.

Nyt maan hallitus on keksinyt ”taikatempun”. Se on suoraan kirjoitettu hallitusohjelmaan ja siihen TV1:n uutinen perustui.

Hallitus aikoo leikata hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua ”perusurasta” 1,4 miljardilla eurolla. Mainittu ”perusura” on laskettu siten, että vuosina 2024-2028 hyvinvointialueiden rahoitus kasvaisi nykyisen rahoituslain mukaisesti seuraavilla tekijöillä: kustannustason muutos (hyvinvointialueen indeksi), yleinen palvelutarpeen kasvu n. 1 % vuosittain, muutoskerroin 0,2 % vuosittain, uudet lakisääteiset palvelut täysimääräisesti korvattuina. Tästä lakisääteisestä kehityksestä aiotaan siis leikata peräti 1,4 miljardia. Pulmaksi on muodostunut lähtötaso vuonna 2023, joka on liian pieni johtuen vuosien 2021 ja 2022 poikkeuksellisuudesta ja kuntien tietoisesta ”kikkailusta”. Poikkeuksellisuus tässä tarkoittaa mm. koronan vaikutusta, henkilöstöpulaa, palkkaratkaisuja ja korkeaa inflaatiota.

Jonojen purkuun tarjotaan siis lailla tiukennettua velvoitetta palvelusetelin käyttöön, ”jos ei oma tuotanto ole riittävää jonojen purkamiseksi”. Tällainen määräys on turha, koska kiristynyt hoitotakuu (Marinin hallituksen valmistelema ja viime syksynä yksimielisesti ! säädetty laki) joka tapauksessa velvoittaa järjestämään hoidon lain määräämässä ajassa ja silloin on käytettävä palveluseteliä tai ostopalvelua, jos oma tuotanto ei ole riittävää.

Edelleen aiotaan esittää, että palvelusetelissä omavastuu voisi olla korkeampi kuin julkisen palvelun asiakasmaksu. Epäilen tämän läpimenoa perustuslakivaliokunnassa, koska terveydenhuollossa tulee perusoikeuksien toteutua yhdenvertaisesti, eikä voi syntyä tilannetta, jossa potilas voidaan pakottaa korkeampaan omavastuuseen saadakseen peruspalvelua. Koko palvelusetelin alkuperäinen idea oli tuoda julkisen tuotannon rinnalle vaihtoehtoja ja lisää kapasiteettia, jota ”ostetaan” julkisella rahoituksella potilaille. Idea ei ollut säästää julkista rahoitusta pakottamalla potilaat käyttämään enemmän omaa rahoitusta.

Kaiken kaikkiaan on kyllä melkoinen ”häkkyrä” tämä kokonaisuus: luvataan palveluseteleitä, joita hallitus ei kuitenkaan jaa, vaan vastuu on hyvinvointialueilla, ja samalla leikataan hyvinvointialueiden rahoitusta. Ja lisäksi palvelusetelilaki on ollut jo pitkään voimassa ja hoitotakuu kiristyy, jolloin muutoinkin on pakko lisätä palvelusetelin käyttöä.

Siis mikä ihmeen ”uutinen”?

Niille, jotka ajattelevat nyt sairausvakuutusta, totean, että siitä ei tässä palvelusetelissä ole kyse. Ja kirjoitan siitä lähiaikoina erikseen, koska myös sen tiimoilta on tulossa kummallisia esityksiä.

Kommentit

Jätä kommentti