KOKOOMUS JA SOSIAALITURVAN LEIKKAAMINEN

Kirjoitus julkaistu alun perin Facebookissa 27. marraskuuta 2022.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen nosti esille puoluejohtajien poliittisessa keskustelussa/väittelyssä perjantaina 25.11. puolueensa linjan, jonka mukaan talouden tasapainottamisessa tulee leikata sosiaaliturvaa. Jotta en syyllistyisi omaan tulkintaan (kun en ollut paikalla), lainaan Ilta-Sanomia: ”Kokoomus on valmis tekemään sosiaaliturvaan satojen miljoonien eurojen säästöt, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi SAKn tentissä perjantaina.”

En hyppää tästä heti ”seinille”, koska tämä ei sinänsä yllätä, mutta kohdistan huomioni seiraavaan asiaan. Onko Mykkänen tai Kokoomus laajemmin määritellyt mitä se tarkoittaa sosiaaliturvalla? Luulen, että käsitettä käytetään nyt hieman huolimattomasti. Samaan olen törmännyt ennenkin.

Virallisesti sosiaaliturva on laaja kokonaisuus, jonka rahallinen arvo on n. 75 miljardia euroa (2020). Sen osuus bruttokansantuotteesta on vaihdellut viime vuosina 30-32 % välillä. Sosiaaliturva jaetaan rahalliseen toimeentuloturvaan ja palveluihin.

Suurin menojen ryhmä sosiaaliturvasta on vanhuuden turvan menot. Vuonna 2017 koko sosiaaliturvan ollessa 69 miljardia euroa, oli tämä osuus 29 miljardia. Se muodostuu vanhuuseläkkeistä ja ikäihmisten palveluista. Niiden määrä ja myös suhteellinen osuus koko sosiaaliturvasta on tasaisesti kasvanut. En väitä, että Kokoomus olisi ilmoittanut leikkaavansa eläkkeitä tai hoivapalveluita. Yleinen puhuminen sosiaaliturvan leikkaamisesta on kuitenkin epämääräistä.

Toiseksi suurin osa sosiaaliturvan menoista on terveysturva. Se oli vuonna 2017 15 miljardia euroa. Siihen kuuluvat julkisesti rahoitetut terveyspalvelut, Kelan lääke-, kuntoutus-, matka- ja hoitokorvaukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat jne. En väitä, että Kokoomus olisi ilmoittanut leikkaavansa näitäkään, mutta toistan edelleen, että yleinen puhuminen sosiaaliturvan leikkaamisesta on tulkinnanvaraista.

Sosiaaliturvaa ovat myös lapsilisät ja muu lapsiperheiden tukeminen. Yhteensä perheisiin ja lapsiin kohdistuvan sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2017 6,7 miljardia euroa ja toimintarajoitteisuus-pääryhmän 6,5 miljardia euroa.

Vasta näiden jälkeen tulevat työttömyyden menot, muun sosiaaliturvan menot (sisältää mm maahanmuuton kustannuksia) ja asumisen menot, jonka suhteellinen kasvu onkin ollut suurinta.

Toimeentulotukimenot eli viimesijainen toimeentuloturva n. 700 miljoonaa euroa eli siis n. yksi prosentti (1%) kaikista sosiaaliturvan menoista.

Kun puhutaan sosiaaliturvan leikkaamisesta, on välttämätöntä konkretisoida leikkausten kohde: mistä leikataan ja kuinka paljon ja kuinka suuren muutoksen leikkaukset aiheuttavat kyseiseen sosiaaliturvan menojen ryhmään: esimerkiksi ”leikkaamme 130 miljoonaa euroa lapsilisistä, ne pienenevät sen seurauksena 10 %:lla.”

Julkisen talouden tasapainotuksessa menojen leikkaukset ovat luonnollisesti ”toinen puoli” koko asiasta, toinen on tulojen lisäys, verotulojen tai maksutuottojen. Moni SDP-taustainen kuntajohtaja (mm. minä kaupungin terveysviraston päällikkönä ja myöhemmin kuntayhtymän johtajana) on joutunut taloudellisesti tiukkoina aikoina leikkaamaan julkisia menoja. Tässä yhteydessä sanon, että sekin on ”taitolaji”: mistä leikataan, kuinka paljon leikataan, mitkä ovat seuraukset jne. Pitäisi välttää leikkauksia, jotka syventävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja heikentävät tulevan menestymisen mahdollisuuksia.

Kommentit

Jätä kommentti