
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa asetettiin kovia tavoitteita säästöjen hakemiseksi julkisista sairaaloista ja koko julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Samalla päätettiin eri tavoin vahvistaa yksityisen terveydenhuollon asemaa. Tämä oikeistolainen linja ei sinänsä yllätä – onhan meillä nyt Suomen historian oikeistolaisin tai toiseksi oikeistolaisin hallitus.
Sairaalahallinto on vaativa asia. Voin sanoa tämän kokemuksesta maan kahta suurinta sairaalaorganisaatiota yhteensä 20 vuoden ajan johtaneena. Kyse on hyvin ammatillisista asioista. Yleispoliitikkojen olisi syytä pitää näppinsä erossa monimutkaisista yksityiskohdista ja jättää ne ammattilaisille ja keskittyä itse päätöksenteon suuriin linjoihin.
Orpon hallitus – kuten vuosien 2015-2019 Sipilän hallitus – on kuitenkin lähtenyt uskomattomaan mikromanageeraukseen sairaala-asioissa. Sipilän hallitusohjelmassa tavoiteltiin 350 miljoonan euron säästöjä julkisista sairaaloista. Tulos oli ”puhdas nolla” – menot kasvoivat. Yksi keskeinen säästökeino oli tuolloin sairaaloiden hallinnollinen jakaminen (A) laajan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ja (B) ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaaloihin. Tähän ”parempaan A-ryhmään” kelpuutettiin 12 sairaalaa, muut jäivät ”heikompaan B-ryhmään”. Koko tällainen ryhmittely oli järjetön, sillä jo ”A-ryhmän” sisällä erot ympärivuorokautisen päivystyksen tarjonnassa olivat 20-kertaiset!
HUS:issa päivysti yön aikana kaikilla lääketieteen erikoisaloilla (50) ja niiden suppeammilla erityisosaamisen alueilla yli 200 lääkäriä, pienemmissä ”A-ryhmän” keskussairaaloissa 10 lääkäriä keskeisimmillä erikoisaloilla. Ero ”B-ryhmään” saattoi olla yksi (!) päivystävä lääkäri. ”Paremman ”A-ryhmän” ulkopuolelle jääminen merkitsi kuitenkin huomattavaa maineen menetystä sairaalalle, joka heijastui nopeasti mm rekrytointiin. Mitään todellisia hyötyjä ei tällä säätämisellä saavutettu, haittoja kyllä.
Tällaisella mikromanageerauksella näyttää nyt Orpon hallitus jatkavan. Tavoite on tällä kertaa 100 miljoonan euron säästöt sairaalatoiminnasta. Tätä varten asetettiin sairaalaverkon ”kehittämistä” selvittävä työryhmä, joka päätyi riitaisen esityksen julkaisemiseen tammikuussa 2024. Sitten alkoikin melkoinen piiloleikki: onko kyseessä ”vain selvitys” vai peräti hallituksen ja STM:n toimeksiannosta tehty suunnitelma. Ministeri Juuso sanoutui vuoroviikoin irti tästä selvityksestä ja sitten taas tuki sitä. Kritiikki oli murskaavaa ja sitä tuli myös hallituspuolueiden omilta kannattajilta maan eri puolilta. Erityisesti kuohutti suunnitelma keskittää sairaalatoimintaa voimakkaasti nykyisestä. Maassamme olisi 10-13 varsinaista laaja-alaista sairaalaa ja sitten pienempiä sairaaloita. Jälkimmäisiä varten oli kehitetty kokonaan uusi käsite ”akuuttisairaala”. Tuo sana ei lainkaan kuvaa oikealla tavalla nykytasosta riisuttua sairaalaa! Huhtikuun kehysriihessä hallitus luopuikin nopeasti valtaosasta koko suunnitelmaa ja 100 miljoonan euron säästötavoitteesta jäi jäljelle vain 25 miljoonaa euroa.
Perjantaina 6.9.2024 kuultiin sitten, miten tuo 25 miljoonaa toteutetaan. Esityksessä ei ole paljonkaan järkeä. Kyseessä on poliittisen pelin lopputulos, joka STM:n virkamiehet on laitettu kirjoittamaan. Mikromanageeraus on huipussaan. Salon sairaalalle ”luvataan” oikeus tehdä tekonivelleikkauksia siirtymäkauden ajan eli vuoteen 2028. STM:ltä on jäänyt huomaamatta, että niitä ei tällä hetkellä enää tehdä Salon sairaalassa. Raaseporin sairaalan yöpäivystys päätetään linjauksissa säilyttää. On jäänyt huomaamatta, että se on jo HUS:in toimesta päätetty lakkauttaa.
Kaiken huippuna on Kouvolan Ratamo-sairaalan päivystystä koskeva linjaus: nykyisestä kahdesta yöajan lääkäristä siirrytään yhden lääkärin päivystykseen! UGH – säilytimme (kansanliikkeen paineen alla) Kouvolan yöpäivystyksen, kehuskelee ministeri Juuso ja paikalliset hallituspuolueiden kansanedustajat. Siis voitto (!) kun vain puolet viedään. Mitä väliä sillä, toimiiko tämä vai ei, kunhan saadaan otsikoita. Jos lukija muistaa, kerroin edellä, että HUS:issa päivystää joka yö yli 200 lääkäriä. Kas kun hallitus ei päättänyt leikata määrää yhdellä tai kahdella. Tämä poleeminen esimerkkini tarkoittaa tietysti sitä, että maan hallitus on nyt – jälleen – astunut sellaisen mikromanageerauksen tielle, että hirvittää. Eikä kukaan tiedä lopulta säästöjen toteutuva määrää, vai kasvavatko menot esim. potilaskuljetusten lisääntyessä.
SALON SAIRAALA
koki erityisen kovia tässä 6.9.2024 linjauksessa. Lakiluonnoksessa oli aivan virheellisiä lukuja Salon osalta. Tilalle lähetettiin korjatut luvut. Niitä ei joko luettu tai sitten luettiin, mutta poliittinen ohjaus oli niin voimakasta, että niitä ei voitu ottaa huomioon. Samalla kun pienet Pietarsaaren ja Raaseporin (kts. edellä) sairaalat saavat pitää yöpäivystyksensä ja Kouvolakin puolikkaan aikaisemmasta, joutuu maamme suurimpiin ja monialaosimpiin entisiin aluesairaaloihin lukeutuva Salon sairaala ankaran leikkauksen kohteeksi: yöpäivystys aiotaan lakkauttaa vuoden 2025 lokakuuhun mennessä.
Palaan lähiaikoina yksityiskohtaisemmin ja perusteellisesti Salon sairaalan tilanteeseen, mutta tässä yleinen luonnehdinta tilanteesta ja POLIITTINEN johtopäätös.
Salon sairaala on itse asiassa osa Turun yliopistollista keskussairaalaa, TYKS Salon sairaala. Hallitus puuttuu siis TYKSin palveluihin. Aivan sama olisi, jos hallitus päättäisi millainen on TYKSin neurologian erikoisalan tai ortopedian erikoisalan päivystyksen järjestely. Salossa toimii 20 lääketieteen erikoisalan erikoislääkäreitä ja se on merkittävä lääkärikoulutuksen yksikkö. Siellä tehdään myös – osana TYKSiä – korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Yöpäivystyksen lakkauttaminen vaikuttaa välillisesti koko sairaalan toimintaan, koska se muuttaa sairaalan potilaskirjoa ja sairaalan toimintaa myös päiväaikana.
Salon sairaala on käynyt 20 vuoden aikana läpi täydellisen toiminnan muutoksen ja on nyt erittäin tehokas avohoitopainotteinen yksikkö. Sen toimintaa ei tulisi enempää karsia. Tärkein asia on tietysti vaikutukset alueen asukkaiden ja potilaiden elämään. Kymmenien tuhansien potilaskäyntien matkat pidentyvät nyt, ja turvattomuus Salon seudun väestön keskuudessa kasvaa. Alkeellinen tieto aluemaantieteestä olisi ollut virkamiehille paikallaan. Maamme muiden yliopistollisten sairaaloiden hyvinvointialueilla ei ole yhtä suurta keskuskaupungin (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio) ulkopuolella sijaitsevaa väestökeskittymää kuin Salon seutu on. Ylä-Savo (Iisalmi), Varkauden seutu, Raahen seutu, Sastamala tai Valkeakoski eivät ole 60 000 asukkaan kokoisia. HUS-aluetta en käsittele tässä, koska se on täysin erilainen.
Lyhyesti sanottuna: Saloa, Salon seutua ja Varsinais-Suomea on kohdeltu väärin. Päätös on poliittinen. Pääministeri ei ole millään tavalla osoittanut sairaala-asiassa puolustavansa oman vaalipiirinsä asukkaita ja potilaita! En sano tätä ilkeyttäni, vaan surullisena.
Mutta me tulemme vielä taistelemaan tästä asiasta – koko maassa ja Varsinais-Suomessa.
Kommentit