KOKOOMUS JA SOTERAHOITUS, OSA 1

Julkaistu Facebookissa 31.1.2023.

Politiikassa näkee välillä uskomattomia häränpyllyjä. Tässä yksi esimerkki. Lähes kaksi vuotta olen kuunnellut Kokoomuksen terveyspoliitikkojen kritiikkiä siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on ”valuvika” koska se huomioi palvelutarpeen vuotuisen kasvun vain 80 %:sesti eikä siis 100 %:sesti. Tämä voi kuulostaa vähemmän asiaan vihkiytyneiltä ekonomistien munkkilatinalta. Mistä siis on kyse?

Siitä, että arvion mukaan mm väestön ikääntymisen takia tulisi sotealueiden rahoituksen kasvaa vuodessa yksi prosentti (inflaatio ja kokonaan uudet lakisääteiset palvelut korvataan alueille erikseen). Esimerkiksi 23 miljardin rahoituksen tulisi kasvaa 230 miljoonalla vuodessa. Näin menetellään säädetyn lain mukaan vuosina 2023 ja 2024, mutta vuodesta 2025 alkaen lisärahoitus on vain 80% tästä eli kasvu on siis 0,8 % vuodessa. Tämän tarkoitus on kannustaa alueita tehokkuuteen palveluiden järjestämisessä. Kyse on siis tuottavuusvaateesta. Tätä oppositiopoliitikot ovat kauhistelleet!

Mitä nyt on sitten tapahtunut? Kokoomus esittää talouspoliittisessa ohjelmassaan, että vaalikauden siis vuosien 2023-2027 aikana sotealueille kohdistetaan yhden miljardin suuruinen tuottavuusvaade. Se tarkoittaa varsin maltillisen vuotuisen 0,2 % sijasta kuusi kertaa kovempaa eli n 1,25 % vuotuista tehostusta. Samat palvelut pitäisi vuonna 2027 tuottaa miljardin eli n. 5 % pienemmin kustannuksin kuin vuonna 2023 tai 5 prosenttia laajemmat palvelut vuonna 2027 samoilla kustannuksilla kuin vuonna 2023.

Tuottavuus on tärkeä asia, myös terveydenhuollossa. Olen itse sen parissa tehnyt työtä yli 30 vuotta. Saavutuksiakin on, mutta helpolla ne eivät tule. Kritiikkini kohdistuukin nyt siihen, että lakia säädettäessä tämä 0,2 % tuottavuustavoite oli ”aivan kauhea”, ja nyt 1,25 % onkin sopiva. Antaisinko tällaisille ”veijareille” vallan maamme terveydenhuollossa – vaikeaa se olisi.

Kommentit

Jätä kommentti